http://kehityslehti.fi/

Tavoite

Printtijulkaisulle brändin mukainen verkkoversio, jota on helppo käyttää ja ylläpitää

Ratkaisu

Ilmeeltään lehden lukijoille tuttu mutta raikas verkkojulkaisu, joka takaa mukavan käyttö- ja lukukokemuksen ja tarjoaa lehdet luettavaksi myös numeroittain

Toteutus

Helppokäyttöinen, päätelaitteesta riippumaton responsiivinen WordPress-sivusto, joka pohjautuu konseptia tukevaan tietomalliin

Lopputulos

”Projekti yksinkertaisesti sujui hyvin” – ASIAKKKAAN EDUSTAJA

Lehti verkkoon

Aiemmin laajemman verkkopalvelun osana artikkeleittain ilmestyneestä Kehitys-lehdestä haluttiin itsenäinen, selkeä kokonaisuus. Omat ehtonsa projektille asetti laaja organisaatiouudistus, joka vaikutti myös lehden toimitustyön järjestämiseen. Uudistusprojektin aikataulun oli lisäksi noudatettava printtilehden ilmestymissykliä.

Kehitys-lehti pyrkii tavoittamaan paitsi ulkoministeriön sidosryhmien edustajat myös kansainvälisistä asioista yleisesti kiinnostuneet. ”Viestintätoimintojen uudistuksen yhteydessä päätimme, että global.finland.fi-palveluamme ei enää ylläpidetä aktiivisesti. Myös tästä syystä lehden verkkoversio, Kehityslehti.fi, on tärkeä viestintäkanava”, ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Marja-Leena Kultanen kertoo.

Millainen on lehti verkossa? Projekti valmistellaan hyvin

Projekti käynnistettiin alkuvuodesta 2014. Ministeriön viestintäosaston projektitiimi ryhtyi konseptoimaan uutta verkkopalvelua.

Moderni, raikas ja ulkoasultaan aihepiiriä heijastava palvelu

Yksi avainkysymyksistä oli, miten aiemmin pääosin printtiversiona ilmestyneen lehden ulkoasu ja identiteetti toimisivat verkossa. Tähän haasteeseen tarttui palvelun toteuttaneen H1:n käyttöliittymäsuunnittelija Markus Tammi.

”Oli kiinnostavaa miettiä kuinka paljon lehtimäisyydestä voidaan säilyttää niin, että konsepti toimii edelleen verkossa. Oli tärkeää tuoda lehden sisältö esiin myös numeroittain pelkkien artikkelilistausten sijaan. Emme kuitenkaan halunneet tehdä staattista näköislehteä”, Tammi kertoo.

Työt käynnistyvät heti Konseptista verkkopalveluksi

Ulkoministeriö valitsi tarjousten perusteella H1:n projektin toteutuskumppaniksi. H1 myös vastasi verkkoversion visuaalisesta ilmeestä lehden ohjeistuksen pohjalta.

”Kokonaisuus ratkaisi”, Kultanen toteaa. ”H1:n ehdotus toteutustavasta vastasi toiveitamme. WordPress oli meille alustana myös jonkin verran tuttu ulkoministeriön blogeista”, hän jatkaa.

Kellontarkka projekti

Ulkoministeriön viestintätoimintojen uudistuksen yhteydessä loppuvuodesta 2013 tehty päätös luopua global.finland.fi-verkkopalvelusta käynnisti projektin kellon. Alkuvuodesta 2014 viestintäosasto määritteli tavoitteet ja suunnitteli projektin. Maaliskuussa tehtiin päätös lähteä toteuttamaan ja pyydettiin tarjoukset. Toteutusprojekti käynnistettiin vielä saman kuun lopulla.

Kokonaisuus ratkaisi

”Projekti oli selkeä kokonaisuus, jota olimme valmistelleet etukäteen”, kuvailee Kultanen. Sekä asiakas että toteuttaja ovat tyytyväisiä projektin kulkuun. Tiimit olivat kompakteja ja kommunikointi hoitui jouhevasti. ”H1:n puolelta oli vain yksi ihminen kasvokkaispalavereissa, se auttaa”, Kultanen kuvailee. ”Kaikki sujui hyvin, palavereja oli riittävästi ja ne olivat sopivan tiiviitä”, hän jatkaa. Teknisessä rakennusvaiheessa tiimit viestivät pääosin Basecamp-projektinhallintajärjestelmän kautta.

Projekti pysyi sekä aikataulussa että budjetissa. Kehitys-Utveckling-lehden verkkoversio julkaistiin lokakuussa 2014 yhdessä vuoden viimeisen printtinumeron kanssa. Kaikkiaan projekti koettiin sujuvaksi. ”Markus yhteyshenkilönä helpotti asioita paljon”, Kultanen kiittää.

Toteutus on toivotunlainen Visuaalisesti toimiva

Lehtimäisyyden säilyttämiseksi verkossa päädyttiin ratkaisuun, jossa yhden numeron voi halutessaan lukea kokonaisuutena. Tämän mahdollistaa niin sanottu alanavigaatio, jonka avulla lukija voi siirtyä kätevästi edelliseen ja seuraavaan artikkeliin. Responsiivisuus huomioitiin jo konseptointivaiheessa, koska lehtimäistä palvelua luetaan helposti tabletilta.

Kuten printtilehdessä, verkkoversion visuaalisen ilmeen toivottiin liittyvän selkeästi käsiteltävään asiaan. Pääosassa ovatkin aidot kuvat, ja kävijä näkee kehitysyhteistyön todellisuuden. Lopputulos oli toivotunlainen, konsepti ja toteutus kohtasivat. ”Kehityslehti.fi on moderni, raikas ja ulkoasultaan aihepiiriä heijastava palvelu”, Kultanen arvioi.

Tunnistettavuus tärkeää

”Halusimme tuottaa perinteisen, hyvän lukukokemuksen. Tähän vaikuttavat muun muassa typografia ja palstoitus”, Tammi kertoo. Verkkopalveluun valittiin lehdestä tuttu fontti, samoin logo ja lehden värit kulkivat mukana.

Projekti yksinkertaisesti sujui hyvin

”On tärkeää, että lehti on myös verkossa lukijoilleen tunnistettavassa muodossa”, Tammi jatkaa. Ajatus palvelee lisäksi niitä lukijoita, jotka löytävät Kehitys-lehden pariin juuri verkossa; myöhemmin lehti on helppo löytää silmäilemällä vaikka kirjastosta.

Verkkolehtiratkaisu syntyi yhteistyössä asiakkaan kanssa. ”Palvelu tehtiin nimenomaan Kehitys-lehdelle. Suunnittelu ja toteutus ovat brändi- ja kontekstisidonnaisia, ei geneerinen muovitetusta paketista vedetty ratkaisu”, toteaa Tammi. Kustannustehokkuuden ja helpon ylläpidettävyyden varmistamiseksi verkkolehden rakentamisessa on kuitenkin käytetty myös WordPressin valmiita lisäosia.

Yhteys toimii Tekninen ratkaisu tukee konseptia

Yksi teknisen suunnittelun haaste oli lehtimäiselle verkkopalvelulle soveltuvan tietomallin löytäminen. Kehitys-lehden verkkoversio sisältää kolme erilaista sisältötyyppiä, joihin malli pohjaa: blogiartikkelit, lehtiartikkelit ja lehdet.

Lehden numeroita ja lehtiartikkeleita varten luotiin omat räätälöidyt sisältötyypit. ”Näiden välille on luotu sidos siten, että jokainen lehtiartikkeli kuuluu jonkin yksittäisen lehden numeroon. Tämän yhteyden avulla pystymme esittämään lehdet sekä niiden jutut yhtenäisenä kokonaisuutena”, kertoo Tomi Mäenpää, verkkolehden teknisestä kehityksestä vastannut H1:n kehittäjä.

Perinteisten artikkelien lisäksi verkkolehdessä julkaistaan myös blogeja. Blogit koostuvat hyvin digitaaliseen painokseen soveltuvasta, nopeasti ja helposti kulutettavissa olevasta sisällöstä, kuten videoista ja kuvakertomuksista. Niiden avulla sisältö pysyy ajankohtaisena ja päivittyy silloinkin, kun uutta lehtikokonaisuutta valmistellaan julkaistavaksi.

Jotta blogi- ja lehtiartikkelien välille ei synny käytettävyyskuilua, ovat sisältötyypit saaneet yhteiseksi tekijäkseen ’aiheet’. Aiheet tarkentavat sitä, minkä tyyppisistä asioista blogi- tai lehtiartikkelissa puhutaan. ”Aiheiden avulla voimme yhdistellä blogi- ja lehtiartikkeleita säilyttäen kuitenkin niiden yksinkertaisen hallinnan ylläpitäjän näkökulmasta”, Mäenpää jatkaa.

”Kuten kaikki tekemämme verkkosivustot, Kehityslehti.fi on responsiivinen ja mukautuu käytettävään laitteeseen tarjoten aina parhaan mahdollisen lukukokemuksen”, Mäenpää summaa.

Arki helpottuu Sujuvasti pitkäikäinen

Kehitys-Utveckling-lehden verkkoversio on pitkäikäinen ratkaisu, joka peilaa lehden ajatonta ilmettä. Ulkoasu on yhtenevä printtiversion kanssa, mikä auttaa brändin tunnistamisessa ja sen löytämisessä sekä verkossa että painetussa muodossa.

Teknisesti verkkolehti on toteutettu työkaluilla, jotka mahdollistavat helpon ylläpidon sekä tarpeen mukaan myös jatkokehityksen. Digitaalinen versio tuo Kehitys-lehdelle enemmän näkyvyyttä helposti jaettavien blogi- ja lehtiartikkelien avulla.

Lehden julkaisijalle oli tärkeää tarjota toimituskunnalle työvälineet, joilla verkkolehden tekeminen on sujuvaa. ”Uudistuksen jälkeen lehteä on ollut aiempaa, artikkeleittain julkaistua versiota helpompi toimittaa verkkoon”, viestintäsuunnittelija Marja-Leena Kultanen iloitsee.

Projekti pysyi H1:n periaatteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa. ”Projekti yksinkertaisesti sujui hyvin”, Kultanen tiivistää.

Kehityslehti